Olli Jalonen: Taivaanpallo

Joululahjakirja kuuluu lukea tietysti heti joulun välipäivinä. Erittäin kiehtova ja hieno kirja. Pidän kirjoista, joissa esiintyy todellisia henkilöitä, tässä kirjassa tähtitieteilijä Halley. Olin lumoutunut niistä matemaattisista laskelmista, joita on tehty vuosisatoja sitten senhetkisellä maailman tuntemuksella. Monet tämän vuosisadan ihmisille itsestäänselvät asiat olivat tuolloin täysin tutkimattomia ja yli ymmärryksen.
Olli Jalonen sai Finlandia-palkinnon hienosta kirjasta!

David Lagercrantz: Tyttö joka etsi varjoaan

Kirja on Lagercrantzin toinen jatko-osa Stieg Larssonin Millenium-trilogiaan. Luin pari viikkoa hyvin hidastempoista kirjaa, ja väsyneenä tuli tarpeeseen saada vähän vauhdikkaampi kirja. Lisbet Salander etsii totuutta lapsuudestaan apunaan Mikael Blomkvist. Totutusti ajojahti laajenee käsittämään useita henkilöitä. Sopiva kirja tähän kohtaan.

Edward St Aubyn: Loistava menneisyyteni (Patrick Melrosen tarina I-III)

Kirjastotäti suositteli tätä kirjaa. Kyseessä on palkittu kirjasarja, josta on tekeillä (tai tehty) tv-sarja. Tämä kirja pohjautuu kirjailijan omaan elämään vauraassa englantilaisessa yläluokkaan kuuluvassa perheessä. Lapsuuden traumat ja kaltoinkohtelu ovat aiheena ensimmäisessä osassa. Vihatun isän kuoleman jälkeisinä päivinä päähenkilö Patrick pyörii New Yorkissa vahvasti huumekoukussa hakiessaan isäänsä kotiin. Kolmas osa jatkaa Patrickin elämää 8 vuotta isän kuoleman jälkeen.

Tänä vuonna on julkaistu tarinan osat IV ja V nimellä Toivoa sopii. Se lähtee lukulistalle.

Linda Boström Knausgård: Tervetuloa Amerikkaan

Nimi kannessa Knausgård oli syy siihen, miksi lainasin tämän kirjan. Linda on ollut miehensä kirjoissa läsnä vahvasti, ja hänen mielenterveydestään on kirjoitettu paljon Taisteluni-kirjasarjassa, joten kiinnosti kovasti tietää, miten hän kirjoittaa.
Kieli oli kaunista. Aihe synkkä ja alakuloinen: puhumaton tyttö, jonka näyttelijä-äiti totesi jatkuvasti heidän olevan valoisa perhe. Oma lapsuus on mukana myös Lindan kirjassa.

Domenico Starnone: Solmut

Napoliin sijoittuva avioliittodraama toi heti mieleen Elena Ferranten kirjat. En tiennyt, että tämä Italiassa varsin kuuluisa kirjailija, jolla on suomalainen suomentaja-vaimo, on ollut spekulaatioiden kohteena mietittäessä, kuka kätkeytyy kirjailija Ferranten taakse.

Olipa hyvä lukukokemus, vaikka aiheena varmaan kipeä sellaisille, jotka kokevat samastuvansa perheen tilanteeseen. Kolme näkökulmaa perheestä ja yllätyksellinen loppu. Lopussa aukeni myös kansikuva ja kirjan nimi. Viiden tähden kirja.

Orhan Pamuk: Lumi

Tätä kirjaa olen lukenut iltaisin jo yli kuukauden, ja se oli turkkilaisen Nobel-kirjailijan ensimmäinen kirja, jonka luin. Kuuntelin kesällä radiosta haastattelun, jossa keskustelijoina olivat Pamukin kirjojen suomentaja ja kustannustoimittaja. He mainitsivat ensimmäisenä kirjana Nimeni on punainen ja seuraavana Lumi, joista uuden lukijan kannattaisi aloittaa. Sain valita kirjakaupasta syntymäpäivälahjaksi jotain, ja tämä lähti mukaan, koska ensin mainittua ei siellä ollut.

Lumi oli sarjassa "muista kulttuureista tulevaa sivistävää ja maailmankatsomusta avartavaa kirjallisuutta". Turkki on tuttu uutisista, mutta ei juuri muuten. Olisin ajatuksiltani paljon köyhempi ilman tätä lukukokemusta.

Jo Nesbö: Macbeth

Jonotin pari kuukautta uusinta, ristiriitaisia arvioita saanutta Nesbön kirjaa. Tämä kiilasi yöpöydän kirjapinon ohi, koska laina-aika on lyhyt. Kirjan alku oli vähän nihkeä, mutta kun pääsin vauhtiin, se eteni nesbömäisesti huippuvauhtia. Tästä puuttui yllätyksellisyys ja tarinan monimutkaisuus, jotka kiehtovat minua Harry Hole -kirjoissa. Päähenkilön tuhoutuminen oli selvää alusta asti eikä sivuhenkilöiden osallisuudessa eri juoniin ollut riittävästi hohtoa. Ehkä jättäisin pois tuosta Daily Expressin lausunnosta nuo määreet valtavan ja häikäisevän.

Seuraavaa Harry Hole -kirjaa odottaen.

Elena Ferrante: Kadonneen lapsen tarina

Napoli-sarjan viimeinen kirja ei ollut vielä sattunut silmiini kirjastossa. Syyslomalla aloin irrottaa tapettia pojan huoneesta, ja keksin, että samaan aikaan voisin hyvin kuunnella äänikirjan. Kirjaston valikoima oli aika suppea, joten päädyin kokeilemaan 2 viikon ilmaisjaksoa eräästä äänikirjakaupasta. 18 tuntia Erja Manton lukemana kului miellyttävästi. Viimeiset neljä tuntia sain ladattua iPadille lentomatkaa varten.

Elenan ja Lilan tarina kulki neljännessä kirjassa keski-iästä vanhuuteen. Pidin tästä kirjasta ehkä jopa enemmän kuin kahdesta edellisestä.

Victoria Hislop: Elämänlanka

Ihastuin Hislopin Saareen kirjana, mutta en tv-sarjana. Viime syksyn Kreetan matkalla emme valitettavasti ehtineet käydä Spinalongalla! Tämä oli yhtä hurmaava kirja, ja niin surullinen ja romanttinen. Vähän pakkomielteen omaisesti ahmin tämän kirjan, koska huomenna olen ajatellut viettää automatkan Jo Nesbön seurassa.

Jo Nesbö: Verta lumella 1

Poikkeuksellisen lyhyt, ja miksi, oi miksi, kahteen kirjaan jaettu romaanipari? Luin kirjan menomatkalla Lahteen. Taaskin murhaajan näkökulma nesböläiseen tapaan. Kunnon dekkari pitkästä aikaa!

Alan Bradley: Kuolleet linnut eivät laula

Bradleyn dekkarit olivat kiinnittäneet huomioni jo aikaa sitten, mutta nyt vasta luin ensimmäisen. Näppärästi etenevä kirja, ja pääosassa etevä tyttö ratkaisemaan mysteeriä.

Lucinda Riley: Myrskyn sisar

Myrskyn sisar jatkaa Rileyn sarjaa seitsemästä sisaresta. Lumouduin jo ensimmäisen kirjan kohdalla, ja toinen tarina oli yhtä mukaansatempaava.

Pascal Mercier: Yöjuna Lissaboniin

Todella kiehtova tarina miehestä, joka jättää työnsä ja kotinsa Bernissä ja lähtee äkillisen päähänpiston seurauksena junalla Lissaboniin. Sysäys matkalle tulee, kun mies kohtaa työmatkallaan portugalia puhuvan naisen. Hän ei tiedä naisesta mitään eikä osaa portugalia. Matkasta tulee professorille yllättävä seikkailu. Kirjasta on tehty myös elokuva, joka olisi kiva nähdä.

Elena Ferrante: Ne jotka lähtevät ja ne jotka jäävät

Ferranten Napoli-sarja jatkuu kolmannessa kirjassa. Elenan ja Lilan tiet ovat eronneet Elenan muutettua Napolista opiskelemaan. Lila kokee yhteiskunnan muutoksen, Elenalla näkökulma laajenee Keski-Euroopan tilanteeseen. Lapsuuden ystävyys muuttuu, mutta Lilan vaikutus Elenaan pysyy vahvana pitkän välimatkan päässäkin.

Kjell Westö: Rikinkeltainen taivas

Westön romaani kuvaa 1960-luvulla elävää keskiluokkaista poikaa ja hänen vahvaa sidostaan varakkaan perheen sisaruksiin. Ruotsinkielisellä Uudellamaalla tapahtuva kirja tuntuu vahvasti Westön kirjoittamalta. Kiva lukea sellaista, joka ei tunnu mitenkään tutulta elämänpiiriltä.

Kate Morton: Talo järven rannalla

IHANA KIRJA!!! Kate Mortonista on tullut yksi suosikkikirjailijoistani. Pidän siitä, että kirjassa kulkee rinnakkain tapahtumia eri vuosikymmenillä, ja vasta ihan lopussa ymmärtää, miten kaikki liittyvät toisiinsa. Uskomattoman hienosti kirjoitettu tarina! Iltaisin pystyin laittamaan kirjan yöpöydälle vasta, kun silmät väkisin alkoivat mennä kiinni. Sen jälkeen uni tuli varmaan minuutissa.

Mikko Kalajoki: Miesmuisti

Alussa kirja oli hauska ja naseva. Lopussa en tiennyt, mihin oikein ajauduttiin; etenikö päähenkilön elämä niin traagisesti vai mentiinkö vain unessa eteenpäin... Hätkähdyttävä kirja kuvasi pikkulapsiperheen arkea hyvin. Ruuhkavuosia tosiaan, kaikki sekamelskana.

Carlos Ruiz Zafon: Marina

Luin trilogian ensimmäisen osan jo puolitoista vuotta sitten. Loppuvuodesta näin kirjakaupassa Henkien labyrintin, mutta kun tajusin, että tämä kuuluu siihen väliin, niin en voinut sitä vielä lainata.

En oikein tykännyt. Maagiset jutut eivät ole suosikkejani, ja tässähän niitä todella outoja asioita sattui vähän päästä. Osa niistä oli jopa vastenmielisiä.

Kun sain kirjan luettua, Henkien labyrintti oli seuraavana päivänä kirjastossa tyrkyllä uutuushyllyssä. En lainannut.

Dan Brown: Alku

Viimeisin kohtaaminen Dan Browniin ennen Alkua oli kummitytön kanssa elokuva Inferno. Pidin siitä siitä enemmän kuin tästä kirjasta.

Kirja oli jännittävä ja kiinnostava, mutta lopun piiiiitkä selostus oli outo ja puuduttava. Nämä Brownin kirjat toimivat hyvin elokuvina ja nytkin oli koko ajan selkeä kuva mielessä, miten tämä etenisi elokuvana. Tätä helpottaa paljon se, että tapahtumat sijoittuvat hyvin tunnettuihin kohteisiin.

Paul Auster: 4 3 2 1

Tämän kirjan halusin joululahjaksi, mutta en saanut, koska en tainnut kertoa sitä kellekään. Näin Paul Austerin haastattelun Helsingissä syksyllä, ja se teki suuren vaikutuksen. Olen lukenut Austerin kirjoja aikaisemminkin, mutta tämä tarina Fergusonista on ollut paras.

Alussa oli vaikea pysyä kärryillä, mikä oli kunkin tarinahaaran se merkittävä tapahtuma ja jouduin selailemaan vähän. Sitä vaikeutti se, että jokaisessa tarinassa oli samat henkilöt, mutta eri roolissa. Pikku hiljaa ne muisti paremmin. Ensimmäisen kerran tyhjä sivu kirjassa hätkähdytti todella. (Juonta paljastamatta!!) Erittäin hyvä tehokeino!

Hieno lukuelämys!

Juha Hurme: Niemi

Sovimme reilu vuosi sitten Annan kanssa, että ostamme toisillemme joululahjaksi Finlandia-voittajakirjan. Nyt siis pääsin toista kertaa aloittamaan jouluaattona uuden kirjan, joka ei ollut varsinaisesti yllätys. Tämä on myös ensimmäinen ehdokkaaksi asetetuista kirjoista, jonka luin. Vaikuttava ja yksityiskohtainen, rempseä ja hauska. Erityisesti pidin kirjallisuusviitteistä. Hatun nosto!

C.J. Sansom: Luostarin varjot

Luostariin sijoittuva dekkari, jota verrattiin Ruusun nimeen, kuulosti houkuttelevalta. Juonen käänteet saivat arvailut osoittautumaan aina vääriksi. Jännitys säilyi hyvin loppuun asti, ja loppuratkaisu oli yllättävä. Tykkäsin.
Tämäkin on viime vuoden lopussa luettu kirja.

Lucinda Riley: Seitsemän sisarta

Kirjaston uutuushylly on aarreaitta, ja siitä löytyi tämäkin kirja. Lucinda Riley oli tuttu entuudestaan kirjasta Keskiyön ruusu. Tämä oli helppoa ja mukaansatempaavaa luettavaa. Juoni etenee kahdessa eri ajassa yhtäaikaa, ja se tekee siitä kiinnostavan.
Luin kirjan jo syksyllä, mutta on jäänyt jälleen postaaminen... Olipa vaikeaa ☺☺