Haruki Murakami: Mistä puhun kun puhun juoksemisesta

Allekirjoitan Murakamin näkemyksen juoksemisesta: Juoksemisessa on olennaista säännöllisyys, se että juostaan joka päivä säästä ja omasta kunnosta huolimatta. Kärsimyskin kuuluu juoksemiseen, mutta ennen muuta se tuo elämään kuria ja rakennetta.

Haruki Murakami: Rajasta etelään, auringosta länteen

Olen lukenut aiemminkin Murakamia, mutta tämä oli täsmäkirja lukuhaasteen kohtaan "kirjan nimessä on ilmansuunta". Kirja kertoo Hajimen tarinan lapsuudesta keski-ikään, ja sen keskipisteenä on rakkaus ja elämän merkityksellisyys. Pidin paljon.
 

Haruki Murakami: Miehiä ilman naisia

Tähän kirjaan kiinnitin huomiota moneen kertaan jouluostoksilla kirjakaupassa. Kirjastossa se oli uutuushyllyssä sopivasti tyrkyllä. Kirja koostui lyhyistä tarinoista, joissa oli pääosassa mies. Kirjan nimi on osuva. Vaikka jokaisessa tarinassa esiintyy nainen, mies on silti lopussa se, joka jää yksin.

Haruki Murakami: 1Q84 (osa 3)

Sain yllättävän nopeasti jatko-osan luettavaksi. Ei sattunut nyt ihan neutraali elämäntilanne tämän kirjan  lukemisen aikana. Suru sai aikaan sen, etten jaksanut avata kirjaa moneen iltaan ollenkaan. Sitten kun jatkoin taas lukemista, kirja ei kiinnostanut yhtään. Vähän harmitti, mutta luin sittenkin loppuun.

Haruki Murakami: 1Q84 (osat 1 ja 2)

Tästä kirjasta olen nähnyt useita mainintoja, joten lainasin sen uteliaisuuttani. Tämä oli ensimmäinen lukemani japanilaisen kirjailijan kirja.

Lainaus Sunday Expressista kirjan takakannessa pitää todellakin paikkansa: "Joka kerta kun avaat 1Q84:n, putoat kaninkoloon ja sitä kautta ainutlaatuiseen, addiktoivaan maailmaan." Lukemista oli vaikea lopettaa, koska tarina jäi kesken. Jatko-osa selittänee vielä jotain pikkuväestä...