perjantai 19. lokakuuta 2018

Victoria Hislop: Elämänlanka

Ihastuin Hislopin Saareen kirjana, mutta en tv-sarjana. Viime syksyn Kreetan matkalla emme valitettavasti ehtineet käydä Spinalongalla! Tämä oli yhtä hurmaava kirja, ja niin surullinen ja romanttinen. Vähän pakkomielteen omaisesti ahmin tämän kirjan, koska huomenna olen ajatellut viettää automatkan Jo Nesbön seurassa.

Jo Nesbö: Verta lumella 1

Poikkeuksellisen lyhyt, ja miksi, oi miksi, kahteen kirjaan jaettu romaanipari? Luin kirjan menomatkalla Lahteen. Taaskin murhaajan näkökulma nesböläiseen tapaan. Kunnon dekkari pitkästä aikaa!

Alan Bradley: Kuolleet linnut eivät laula

Bradleyn dekkarit olivat kiinnittäneet huomioni jo aikaa sitten, mutta nyt vasta luin ensimmäisen. Näppärästi etenevä kirja, ja pääosassa etevä tyttö ratkaisemaan mysteeriä.

Lucinda Riley: Myrskyn sisar

Myrskyn sisar jatkaa Rileyn sarjaa seitsemästä sisaresta. Lumouduin jo ensimmäisen kirjan kohdalla, ja toinen tarina oli yhtä mukaansatempaava.

Pascal Mercier: Yöjuna Lissaboniin

Todella kiehtova tarina miehestä, joka jättää työnsä ja kotinsa Bernissä ja lähtee äkillisen päähänpiston seurauksena junalla Lissaboniin. Sysäys matkalle tulee, kun mies kohtaa työmatkallaan portugalia puhuvan naisen. Hän ei tiedä naisesta mitään eikä osaa portugalia. Matkasta tulee professorille yllättävä seikkailu. Kirjasta on tehty myös elokuva, joka olisi kiva nähdä.

Elena Ferrante: Ne jotka lähtevät ja ne jotka jäävät

Ferranten Napoli-sarja jatkuu kolmannessa kirjassa. Elenan ja Lilan tiet ovat eronneet Elenan muutettua Napolista opiskelemaan. Lila kokee yhteiskunnan muutoksen, Elenalla näkökulma laajenee Keski-Euroopan tilanteeseen. Lapsuuden ystävyys muuttuu, mutta Lilan vaikutus Elenaan pysyy vahvana pitkän välimatkan päässäkin.