Edward St Aubyn: Loistava menneisyyteni (Patrick Melrosen tarina I-III)

Kirjastotäti suositteli tätä kirjaa. Kyseessä on palkittu kirjasarja, josta on tekeillä (tai tehty) tv-sarja. Tämä kirja pohjautuu kirjailijan omaan elämään vauraassa englantilaisessa yläluokkaan kuuluvassa perheessä. Lapsuuden traumat ja kaltoinkohtelu ovat aiheena ensimmäisessä osassa. Vihatun isän kuoleman jälkeisinä päivinä päähenkilö Patrick pyörii New Yorkissa vahvasti huumekoukussa hakiessaan isäänsä kotiin. Kolmas osa jatkaa Patrickin elämää 8 vuotta isän kuoleman jälkeen.

Tänä vuonna on julkaistu tarinan osat IV ja V nimellä Toivoa sopii. Se lähtee lukulistalle.

Linda Boström Knausgård: Tervetuloa Amerikkaan

Nimi kannessa Knausgård oli syy siihen, miksi lainasin tämän kirjan. Linda on ollut miehensä kirjoissa läsnä vahvasti, ja hänen mielenterveydestään on kirjoitettu paljon Taisteluni-kirjasarjassa, joten kiinnosti kovasti tietää, miten hän kirjoittaa.
Kieli oli kaunista. Aihe synkkä ja alakuloinen: puhumaton tyttö, jonka näyttelijä-äiti totesi jatkuvasti heidän olevan valoisa perhe. Oma lapsuus on mukana myös Lindan kirjassa.

Domenico Starnone: Solmut

Napoliin sijoittuva avioliittodraama toi heti mieleen Elena Ferranten kirjat. En tiennyt, että tämä Italiassa varsin kuuluisa kirjailija, jolla on suomalainen suomentaja-vaimo, on ollut spekulaatioiden kohteena mietittäessä, kuka kätkeytyy kirjailija Ferranten taakse.

Olipa hyvä lukukokemus, vaikka aiheena varmaan kipeä sellaisille, jotka kokevat samastuvansa perheen tilanteeseen. Kolme näkökulmaa perheestä ja yllätyksellinen loppu. Lopussa aukeni myös kansikuva ja kirjan nimi. Viiden tähden kirja.

Orhan Pamuk: Lumi

Tätä kirjaa olen lukenut iltaisin jo yli kuukauden, ja se oli turkkilaisen Nobel-kirjailijan ensimmäinen kirja, jonka luin. Kuuntelin kesällä radiosta haastattelun, jossa keskustelijoina olivat Pamukin kirjojen suomentaja ja kustannustoimittaja. He mainitsivat ensimmäisenä kirjana Nimeni on punainen ja seuraavana Lumi, joista uuden lukijan kannattaisi aloittaa. Sain valita kirjakaupasta syntymäpäivälahjaksi jotain, ja tämä lähti mukaan, koska ensin mainittua ei siellä ollut.

Lumi oli sarjassa "muista kulttuureista tulevaa sivistävää ja maailmankatsomusta avartavaa kirjallisuutta". Turkki on tuttu uutisista, mutta ei juuri muuten. Olisin ajatuksiltani paljon köyhempi ilman tätä lukukokemusta.

Jo Nesbö: Macbeth

Jonotin pari kuukautta uusinta, ristiriitaisia arvioita saanutta Nesbön kirjaa. Tämä kiilasi yöpöydän kirjapinon ohi, koska laina-aika on lyhyt. Kirjan alku oli vähän nihkeä, mutta kun pääsin vauhtiin, se eteni nesbömäisesti huippuvauhtia. Tästä puuttui yllätyksellisyys ja tarinan monimutkaisuus, jotka kiehtovat minua Harry Hole -kirjoissa. Päähenkilön tuhoutuminen oli selvää alusta asti eikä sivuhenkilöiden osallisuudessa eri juoniin ollut riittävästi hohtoa. Ehkä jättäisin pois tuosta Daily Expressin lausunnosta nuo määreet valtavan ja häikäisevän.

Seuraavaa Harry Hole -kirjaa odottaen.

Elena Ferrante: Kadonneen lapsen tarina

Napoli-sarjan viimeinen kirja ei ollut vielä sattunut silmiini kirjastossa. Syyslomalla aloin irrottaa tapettia pojan huoneesta, ja keksin, että samaan aikaan voisin hyvin kuunnella äänikirjan. Kirjaston valikoima oli aika suppea, joten päädyin kokeilemaan 2 viikon ilmaisjaksoa eräästä äänikirjakaupasta. 18 tuntia Erja Manton lukemana kului miellyttävästi. Viimeiset neljä tuntia sain ladattua iPadille lentomatkaa varten.

Elenan ja Lilan tarina kulki neljännessä kirjassa keski-iästä vanhuuteen. Pidin tästä kirjasta ehkä jopa enemmän kuin kahdesta edellisestä.