Tämä kirja olikin jo aloitettuna ennen edellistä kirjaa. Välillä tuntui, että olisihan tämän saanut sanoa lyhemminkin kuin 500 sivun aikana, mutta oli tämä aika valloittava kuvaus pojan elämästä. Tosi paljon muistumia omaan lapsuuteen, aika samanlaistahan se oli meilläkin siihen aikaan. Bonuksena tuo poikien maailma. Poikia oli naapureissa mutta ei veljiä. Nyt oman pojan kasvun seuraaminen on avannut ihan uutta näkökulmaa. Aika paljon samaa kuin Knausgårdin lapsuusosassa. Ja taas alkoi tuntua, että on arvokasta kirjoittaa omaa elämäänsä taltee. Milloinkahan sen saisi aloitettua, kun lukeminen sujuu itseltäni paremmin kuin kirjoittaminen...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti